11. marraskuuta 2015

Tarinat tehokäytössä

Yhtäkkiä tarinoista pöhistään kaikkialla! Viime aikoina on ilmestynyt kirja niin tarinamarkkinoinnista kuin työelämätarinoista. Myös vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään tarinoita, jotka avaavat lukuja ja tilastoja tehokkaammin vaikkapa kansalaisopiston kurssien tai kirjastopalveluiden merkitystä kuntalaisten elämässä.

Tarinat ovat tärkeitä oppimisenkin kannalta: tunteiden ja elämysten myönteisestä merkityksestä oppimiselle puhutaan paljon opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä.

Tämä kaikki on kaunokirjallisuuden ja kirjastojen kannalta iloinen asia. Tarinat tukevat lukutaidon kehittymistä, edistävät oppimista, lohduttavat, antavat aineksia ympäröivän maailman ymmärtämiselle, jäsentävät työelämän muutoksia, tehostavat viestintää.

Työelämätarinat muutoksen hallinnassa


Kun ympäröivä maailma muuttuu ja tuttu työympäristö sen mukana, oman uran ja työhistorian hahmottaminen voi auttaa. Anu Järvensivu on tarkastellut, miten sukupuolvien työelämätarinat ja selviytysmisstrategiat eroavat. Tutkimusjulkaisujen lisäksi Järvensivu on kirjoittanut kirjan Tarinoita suomalaisesta työelämästä, joka on kiinnostavaa luettavaa kenelle tahansa, oli oma työ myllerryksessä tai ei.

Kirjassa tarkastellaan onnettomia ja onnellisia tarinoita työelämästä, osaa kuvataan jopa sankaritarinoiksi. Hätkähdyttävää on se, että täysin samoissa olosuhteissa saattaa yksi kertoa positiivista selviytymistarinaa ja toinen kuvata vastavassa tilanteessa omaa tarinaansa sinnittelynä, jossa edetään vaikeuksien kautta vastoinkäymisiin.

Pelkistä temperamenttieroista ei ole kyse, vaan sekin vaikuttaa, minkälainen tarinavaranto työpaikalla tai kertojan ulottuvilla muuten on. Onko valittavana myönteisiä selityksiä, juonenpätkiä ja tulkintoja vai toistuuko sama synkkä ja syksyinen yö kaikissa kertomuksissa. Kohdatut työelämän ongelmat ovat kuitenkin yhteisiä, vaikka niistä tehdään omannäköisiä tulkintoja.

Kun mietin omaa työelämätarinaani, näen miten se on muuttunut tapahtumien myötä: mennyttä en toki ole pystynyt muuttamaan, mutta huomaan tulkitsevani sitä nykytilanteesta käsin toisin kuin pari vuotta tai viisi vuotta sitten.


Tunteet ja tarinat

Tarinat tehoavat, koska ne vetovat tunteisiin ja innostavat toimimaan.

Tarinoita myös näkee joskus sielläkin, missä niitä ei ole. Mervi Rauhalan ja Terhi Vikströmin kirjassa Storytelling työkaluna : vaikuta tarinoilla bisneksessä referoidaan vuonna 1944 tehtyä koeasetelmaa, jossa opiskelijoille näytettiin animaatiofilmi, jossa esiintyi kaksi tummaa kolmiota ja yksi ympyrä. Nämä muodot liikehtivät satunnaisesti, mutta katsojat tulkitsivat yhtä lukuun ottamatta kolmiot miehiksi ja ympyrän naiseksi ja kehittivät muotojen välisistä liikkeistä tarinan, jossa ympyrä hylkäsi agreessiivisen oloisen kolmion ja “valitsi sen toisen, mukavamman”.

“Mitä enemmän fiktiota ihminen lukee, sitä parempi hänen empatiakykynsä on. Paljon fiktiota lukeavat selviävät myös paremmin sosiaalisista tilantiesta.”

Storytelling markkinoinnissa


Rauhala ja Vikströmin kirjassa tarinoiden hyödyntämistä viestinnässä perustellaan innokkaasti ja innostavasti. (Kirjastoammattilaisen herkkään korvaan tosin särähtää alkuluvun vakuuttelu siitä, kuinka tarinankerronta ei ole ainoastaan “kirjastotätien” heiniä. Hmm.)

Asiakkaiden tarinoinnilla organisaatio voi saada selville sellaista, mihin kyselylomakkeet ja haastattelut eivät ulotu.

“Kun asiakas saa kertoa oman tarinansa, päästän hyvin selville hänen arvostuksistaan.”

Kansalaisopistossa opettajat kuulevat, kuinka kielikurssilaiset ovat rohkaistuneet ulkomaanmatkalla puhumaan kurssilla opittua kieltä. Varsinkin pienessä kirjastossa käyttäjät avautuvat toisinaan siitä, miten löydetty kirja helpotti hankalassa elämäntilanteessa. Tarinoista voi selvitä, mikä on asiakkaalle tärkeää!

Parin minuutin tarinoita


Tarinoiden taikaan luottaa myös ranskalainen Grenoblen kaupunki. Siellä katukuvaan on marraskuussa ilmestynyt pienen online-kustantajan tarina-automaatteja, joista voi pikkurahalla tulostaa minuutin, kahden tai viiden minuutin novelleja.

Ja tietenkin tämän palvelun perustamiseen liityy tarinamainen tausta: Short Édition -kustantamon perustajan Quentin Plepén tiimi sai ajatuksen myyntiautomaatista norkoillessaan jonossa työpaikan välipala-automaatin liepeillä.

Grenoblen kunta puolestaan innostui ajatuksesta tarjota kulttuuria uudessa muodossa ympäri kaupunkia.

“Stories are an important part of our life. We need them to construct who we are as individuals. More and more people don't take the time anymore to sit and read a book. This is a way to have a little 'bite' of a story, just for a couple of minutes.”


Mervi Rauhala & Tarja Vikström: Storytelling työkaluna. Vaikuta tarinoilla bisneksessä. Talentum, 2015. 
Anu Järvensivu: Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos, 2014

Short story 'vending machines' to be installed in Grenoble, France. Independent. 10.11.2015.

 
Copyright 2010 Mikko Levo and Ina Westman. Powered by Blogger
Blogger Templates created by Deluxe Templates
Blogger Showcase